Muut terapiapalvelut

Toimintaterapeutti on kuntoutusalan asiantuntija ja laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö.

Toimintaterapeutin toteuttaman toimintaterapian lähtökohtana on se, että merkityksellinen toiminta on ihmisen terveydelle välttämätöntä. Toimintaterapian tavoite on toiminnan mahdollistuminen tilanteissa, joissa toimintaan osallistumisessa on haasteita esimerkiksi vamman, sairastumisen tai elämäntilanteen vuoksi. Näkökulma voi olla myös ennaltaehkäisevä: toimintaterapiassa tuetaan esimerkiksi arjen tasapainoa. Näyttöön perustuvan toimintaterapian avulla edistetäänkin ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta.

Lasten ja nuorten toimintaterapia tukee lapsen tai nuoren arjessa selviytymistä, kehitystä ja hyvinvointia. Terapiassa vahvistetaan taitoja, joita tarvitaan esimerkiksi leikkiin, oppimiseen, itsesäätelyyn, vuorovaikutukseen ja omatoimisuuteen.

Toimintaterapia perustuu lapselle merkitykselliseen tekemiseen ja toteutetaan usein leikin, toiminnallisten harjoitteiden ja arjen tilanteiden kautta. Työskentely huomioi lapsen yksilölliset vahvuudet, tarpeet ja ympäristön – perhe, koulu tai päiväkoti ovat usein mukana.

Toimintaterapia voi auttaa esimerkiksi keskittymisen haasteissa, aistisäätelyssä, tunne- ja käyttäytymisen haasteissa, motorisissa taidoissa, vuorovaikutuksessa sekä arjen kuormituksessa. Tavoitteena on tukea lapsen osallisuutta ja sujuvaa arkea hänen omassa elinympäristössään.

Työskentely tapahtuu lapselle turvallisessa ja luontevassa ympäristössä – vastaanotolla, kotona tai etänä. Keskeistä on yhteistyö perheen kanssa, jotta terapiassa löydetyt keinot tukevat lasta myös arjen muissa tilanteissa.

Leijonamielessä vastaanottoa pitää Nea Kalliokoski.

Theraplay on vuorovaikutuksellinen, leikkisä lyhytterapia, joka pyrkii vahvistamaan lapsen ja tämän hoitajan välistä kiintymyssuhdetta, lapsen tervettä itsetuntoa ja kykyä toimia sosiaalisissa suhteissa.

Theraplay-hoidossa pyritään aktiivisesti mallintamaan samanlaista aktiivista ja läheistä vuorovaikutusta, joka syntyy luonnostaan pienen vauvan ja vanhemman välisessä terveessä suhteessa. Tämän suhteen keskeinen tehtävä on välittää lapselle kokemus merkityksellisyydestä, arvokkuudesta ja rakastettuna olemisesta. Theraplay-työskentelyssä tähän pyritään siten, että aikuinen jäsentää ja johtaa vahvasti vuorovaikutuksen kulkua lapsen sanattomia viestejä ja aloitteita mahdollisimman paljon huomioiden ja hyväksi käyttäen. Kontaktia luodaan fyysisen läheisyyden ja hoivan kautta tarjoten lapselle mielihyvän kokemuksia ja viestittäen kehon merkityksellisyyttä.

Yhteys lapseen rakennetaan iloisen ja yllätyksellisen leikkisyyden avulla ja näin rakennetaan ja vahvistetaan lapsen kokemusta itsestä ymmärrettynä ja hyväksyttynä. Oleellista on myös tarjota lapselle kokemuksia onnistumisista sekä omien rajojen ylittämisestä ja siksi leikit suunnitellaan yksilöllisesti riittävän haasteellisiksi ja lapsen tervettä itsetuntoa vahvistaviksi.

Theraplay-terapiaa käytetään tällä hetkellä Suomessa hyvin monimuotoisesti

• erilaisten varhaisvaiheiden kehityksellisten ongelmien (syömis-, unihäiriöt)

• vuorovaikutushäiriöiden

• emotionaalisten häiriöiden

• käyttäytymisen hallinnan ja säätelyn (sis. neurologispohjaiset oireyhtymät)

• vaikeiden traumaperäisten sopeutumishäiriöiden ja kiintymyssuhdeongelmien (mm. sijaishuolto, adoptiolapset) hoidossa

Theraplay on lyhytterapia, jonka istuntojen määrä vaihtelee ollen keskimäärin 10-20 kertaa. Terapian päätyttyä pidetään vielä seurantakäyntejä vaihtelevalla frekvenssillä. Terapiaan osallistuu lapsi ja hänen hoitajansa. Hoitokertojen kuluessa toteutuu myös useampi erillinen vanhemman ohjauskeskustelu.

Menetelmän avulla voidaan käsitellä traumaattisia tai muita häiritseviä muistoja.

Perusajatuksena on, että EMDR nopeuttaa haitallisten muistojen käsittelyä. Traumaattisen tapahtuman aikana ihmisen tietojen käsittely ei toimi normaalisti, vaan aivojen oma tiedonkäsittelyjärjestelmä joutuu epätasapainoon, ikään kuin oikosulkuun. EMDR-hoidon avulla jumiutunut muistiaines alkaa prosessoitua uudelleen, jolloin muiston käsittely helpottuu, ja normaali, luonnollinen tapa käsitellä muistoa aktivoituu. EMDR mukaileekin automaattista ja luonnollista tapaa käsitellä elämystodellisuuteen liittyviä muistoja.

Oletuksena on, että EMDR-hoidossa silmänliikkeet tai vaihtoehtoiset ärsykkeet, kuten ääni- tai kosketusärsykkeet, laukaisevat fysiologisen mekanismin, joka puolestaan aktivoi informaation luonnollisen prosessointi -systeemin. Onnistunut uudelleen prosessointi muuttaa häiritsevää muistoa sellaiseksi, joka ei ole enää tunnetasolla ahdistava ja sen lisäksi asiakas voi liittää sen osaksi elämänhistoriaansa.

EMDR-terapia on Käypä hoito -suosituksen mukainen hoitomuoto traumaperäisen stressihäiriön hoitoon. Sen avulla haitallisten muistojen käsittely mahdollistuu, se edistää normaalin selviytymisprosessin etenemistä, lievittää voimakasta psyykkistä stressiä ja voi nopeuttaa toipumista merkittävästi. Työskentelyn tavoitteena on vapauttaa voimavaroja elää enemmän nykyhetkessä.

EMDR:ää voidaan käyttää myös lievempien reagointien neutraloimiseen, jos niihin liittyy häiritsevyyttä ja rajoittavuutta elämän osa-alueilla. Menetelmää voidaan käyttää myös tulevaisuuteen suuntautuvien pelkojen tai riippuvuuksien hoidossa. Sen avulla voidaan vahvistaa sisäistä kokemusta pystyvyydestä omaa elämää koskien.

EMDR-terapiaa voidaan käyttää itsenäisenä, rajattuna työskentelynä tietyn traumaattisen kokemuksen tai siihen liittyvien oireiden käsittelyyn.

Jos taustalla on pitkäkestoisia tai toistuvia traumaattisia kokemuksia, EMDR voi olla osa pidempää, vaiheorientoitunutta traumapsykoterapiaa. Tällöin edetään rauhallisesti ja turvallisesti, tarvittavia valmiuksia ja säätelyä vahvistaen – traumakokemusten käsittelyä ei tarvitse kiirehtiä.

DDP (Dyadic developmental psychotherapy, vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia) on kiintymyskeskeisen terapian muoto, jonka on kehittänyt amerikkalainen psykologi Daniel Hughes. Työtapa on kehitetty avuksi erityisesti ihmissuhteissaan traumoja, kaltoinkohtelua ja laiminlyöntiä kokeneille lapsille.

DDP on perheterapeuttinen lähestymistapa, jonka keskiössä ovat erityisesti suhteet, virittäytyminen, intersubjektiivisuus sekä sensitiivinen reagoivuus. Työskentelyn ensisijaisena tavoitteena on tukea lasta rakentamaan ja ylläpitämään kiintymykseen perustuvia ihmissuhteita vanhempiensa ja muiden hoivaajiensa kanssa. Sana dyadinen viittaa vanhempi-lapsi-suhteeseen, sillä lapsen toipumisen ja korjaavien kokemusten ajatellaan tapahtuvan ensisijaisesti tässä suhteessa.

Työskentelyn aikana vanhemmille opetetaan erityisiä trauma-informoituja ja kiintymyskeskeisen vanhemmuuden periaatteita ja taitoja, jotka auttavat vanhempaa huomioimaan lapsen ainutlaatuiset tarpeet sekä luomaan ympäristön, joka rakentaa lapsen luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Lapsi oppii työskentelyn kuluessa tunnesäätely- ja ihmissuhdetaitoja sekä luottamaan vanhempaan ja ymmärtämään aikaisempia elämäntapahtumia. Vanhemman ja lapsen prosessit ovat samanaikaisia, sillä niiden avulla helpotetaan luottamuksellisen ja turvallisen suhteen syntymistä lapsen ja vanhemman välille.

DDP:sta on raportoitu olevan hyötyä mm. siten, että lapsen

• kontrolloiva käyttäytyminen vähenee

• ihmissuhteiden laatu paranee

• stressinsäätelykyky ja tunnesäätely paranevat

• emotionaalisten kokemusten oivaltaminen ja ymmärrys lisääntyvät

• lapsi tuntee olonsa turvallisemmaksi hoivaajansa kanssa

Näiden raportoitujen hyötyjen lisäksi, on huomattu, että virittäytynyt, hoivaava ja reagoiva vanhemmuus edistää tervettä aivojen kehitystä ja kiinteämpää emotionaalista yhteyttä vanhemman ja lapsen välillä.

Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) on tutkimusnäyttöön perustuva psykoterapeuttinen hoitomenetelmä, joka keskittyy vaikeisiin tunnesäätelyvaikeuksiin. DKT on pohjimmiltaan käyttäytymisterapiaa, joka tähtää muutokseen. Asiakkaita autetaan luopumaan vaikeuksia aiheuttavista toimintamalleista ja harjoittelemaan uutta, taitavaa käyttäytymistä. Muutostavoitteen lisäksi DKT:aan välttämättömänä osana kuuluu myös hyväksynnän tavoite ja hyväksyntään tähtäävä työskentely. Hyväksyntää edistetään tietoisen läsnäolon (mindfulness) harjoituksilla ja hyväksyntää viestittävällä vuorovaikutuksella (validaatio). Olennaista on sekä muutoksen että hyväksynnän jatkuva edistäminen ja tasapainottaminen. Nämä näennäisesti vastakkaiset tavoitteet yhdistyvät dialektisen filosofian avulla. Dialektiikka toimii DKT:ssa sekä kokoavana taustateoriana että käytännön työtä ohjaavana periaatteena.

Perhelääkärikeskus Leijonamieli tarjoaa DKT:hen perustuvan erityispalvelun tunnesäätelyn vaikeuksista kärsiville nuorille. Palvelu koostuu viidestä yhden tunnin mittaisesta tapaamisesta, joissa nuoret ja heidän läheisensä saavat tukea ja keinoja vaikeiden tunteiden hallintaan. Tavoitteet hoitoon määritellään yksilöllisesti jokaiselle nuorelle, ja tapaamisten välillä tehtävät kotitehtävät vahvistavat oppimista ja auttavat vakiinnuttamaan uusia käyttäytymistapoja arjessa. Palvelun avulla pyritään auttamaan nuorta ymmärtämään paremmin omia tunteitaan ja hallitsemaan elämäänsä niiden kanssa. Tarpeen vaatiessa lisätapaamisia on mahdollisuus järjestää.