Traumapsykoterapia auttaa myös lapsuuden traumoihin, ja usein juuri lapsuudessa koetut kokemukset ovat se syy, miksi aikuinen hakeutuu hoitoon. Lapsuuden traumat, kuten kaltoinkohtelu, laiminlyönti tai pitkäaikainen turvattomuus, voivat jäädä käsittelemättä vuosikymmeniksi ja ilmetä myöhemmin moninaisina oireina. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten lapsuuden traumat näkyvät aikuiselämässä, mitä hoito pitää sisällään ja milloin on aika hakea apua.
Miten lapsuuden traumat vaikuttavat aikuisena?
Lapsuuden traumat vaikuttavat aikuisena monin tavoin: ne voivat näkyä jatkuvana ahdistuksena, tunnesäätelyongelmina, ihmissuhdehaasteina tai kehon oireina. Koska lapsi ei pysty käsittelemään ylivoimaisia kokemuksia samalla tavalla kuin aikuinen, traumaattiset muistot voivat aktivoitua jopa vuosikymmeniä myöhemmin.
Lapsuuden traumat voidaan jakaa yksittäisiin tapahtumiin, kuten onnettomuuksiin tai menetyksiin, sekä toistuviin, pitkäaikaisiin kokemuksiin, kuten väkivaltaan, laiminlyöntiin tai jatkuvaan turvattomuuteen. Jälkimmäistä kutsutaan kompleksiseksi traumatisoitumiseksi, ja se vaikuttaa erityisen syvällisesti minäkuvaan, kiintymyssuhteisiin ja kykyyn säädellä tunteita.
Tyypillisiä lapsuuden traumojen oireita aikuisena ovat muun muassa:
- Ylivireys tai alivireys, eli jatkuva jännittyneisyys tai tunnottomuus
- Takaumat ja häiritsevät muistikuvat
- Univaikeudet ja painajaiset
- Vaikeudet luottaa toisiin tai ylläpitää läheisiä ihmissuhteita
- Vahva itsekriittisyys tai häpeän tunne
- Dissosiaatio, eli kokemus omasta itsestä tai ympäristöstä etäisenä tai epätodellisena
Nämä oireet eivät ole merkkejä heikkoudesta, vaan hermoston luonnollisia sopeutumisreaktioita tilanteisiin, jotka ovat aikanaan olleet ylivoimaisia. Hyvä uutinen on, että niitä voidaan hoitaa.
Voiko traumapsykoterapiassa käsitellä lapsuuden traumoja?
Traumapsykoterapia sopii erittäin hyvin lapsuuden traumojen hoitoon, ja se on yksi tehokkaimmista tavoista käsitellä pitkäaikaisia, syvälle juurtuneita traumakokemuksia. Keskeistä on, että terapia etenee turvallisesti ja asiakkaan omaan tahtiin, eikä muistoihin mennä liian nopeasti.
Erityisesti vaiheorientoitunut traumapsykoterapia on suunniteltu juuri tähän tarkoitukseen. Se tunnistaa, että lapsuuden traumat, etenkin kompleksinen traumatisoituminen, vaativat huolellista valmistautumista ennen kuin varsinaisiin muistoihin voidaan turvallisesti koskea. Hoito etenee kolmessa vaiheessa:
- Vakauttaminen ja turvallisuuden rakentaminen on prosessin ensimmäinen ja tärkein vaihe. Tässä vaiheessa vahvistetaan turvallisuuden tunnetta, opetellaan tunnesäätelyä ja luodaan luottamuksellinen terapiasuhde.
- Traumamuistojen työstäminen tapahtuu vasta, kun asiakas on riittävän vakaa. Muistoja käsitellään hallitusti, jotta ne voidaan integroida osaksi elämäntarinaa ilman ylivoimaista kuormitusta.
- Integraatio ja tulevaisuuteen suuntautuminen tarkoittaa vaihetta, jossa käsitelty kokemus löytää paikkansa ja asiakas voi suunnata kohti omia tavoitteitaan ja voimavarojaan.
Tämä rakenne tekee vaiheorientoituneesta traumapsykoterapiasta erityisen sopivan juuri lapsuuden traumoihin, sillä se ei pakota eikä kiirehdi, vaan rakentaa muutoksen turvallisesti alusta alkaen.
Mitä traumapsykoterapiamenetelmiä käytetään lapsuuden traumoihin?
Lapsuuden traumojen hoitoon käytetään useita näyttöön perustuvia menetelmiä, jotka valitaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden ja oireiden mukaan. Vaiheorientoitunut lähestymistapa toimii usein kokonaisrakenteena, jonka sisällä eri menetelmiä sovelletaan tilanteen mukaan.
Vakauttaminen ja tunnesäätely
Ensimmäisessä vaiheessa keskeisiä ovat menetelmät, jotka vahvistavat turvallisuuden tunnetta ja auttavat hermostoa tasapainottumaan. Tähän kuuluvat esimerkiksi mielikuvaharjoitukset, kehollinen tietoisuus ja konkreettiset tunnesäätelytaidot, jotka auttavat hallitsemaan ylivireyden ja alivireyden vaihtelua.
Traumamuistojen käsittely
Muistojen työstämisessä voidaan käyttää esimerkiksi EMDR-terapiaa, narratiivisia menetelmiä tai kehokeskeisiä lähestymistapoja. Dissosiaatio-oireiden hoidossa hyödynnetään usein rakenteellisen dissosiaation teoriaan perustuvia menetelmiä, jotka auttavat persoonallisuuden eri osien integroitumisessa. Menetelmä valitaan aina asiakkaan yksilöllisen tilanteen mukaan, ei kaavamaisesti.
Meillä Perhelääkärikeskus Leijonamielellä traumapsykoterapeutti Elina Lätti työskentelee juuri tällaisten menetelmien parissa, tarjoten asiantuntevaa ja lämminhenkistä tukea lapsuuden traumoista kärsiville aikuisille Jyväskylässä.
Milloin kannattaa hakeutua traumapsykoterapiaan?
Traumapsykoterapiaan kannattaa hakeutua silloin, kun lapsuuden kokemusten ajatellaan vaikuttavan nykyiseen elämään tavalla, joka rajoittaa hyvinvointia tai toimintakykyä. Ei tarvitse odottaa, että tilanne kriisiytyy, sillä varhainen hakeutuminen terapiaan usein helpottaa hoitoa.
Erityisiä merkkejä siitä, että traumahoito voi olla tarpeen, ovat:
- Lapsuuden muistot aktivoituvat voimakkaasti nykyisissä tilanteissa
- Tunnesäätely on vaikeaa, tunteet tuntuvat ylivoimaisilta tai päinvastoin latistuneilta
- Ihmissuhteet tuntuvat toistuvasti haastavilta samankaltaisilla tavoilla
- Ahdistus, masennus tai kehon oireet eivät selity muilla syillä
- Dissosiaation oireet, kuten etäisyyden tunne itsestä tai ympäristöstä, ovat arkipäiväisiä
Kynnys hakea apua voi tuntua korkealta, etenkin jos lapsuudessa on oppinut, että omia tarpeita ei voi ilmaista. Juuri siksi on tärkeää, että hoitoon pääsy on helppoa ja vastaanotto tuntuu turvalliselta. Voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä traumapsykoterapeutti Elina Lättiin sähköpostitse osoitteeseen elina.latti@perhelaakarikeskus.fi tai ottaa yhteyttä Perhelääkärikeskus Leijonamielen vastaanottoon Jyväskylässä. Ensimmäinen askel on aina vain yhteydenotto, eikä sinun tarvitse tietää etukäteen, onko tilanne tarpeeksi vakava tai oikeanlainen. Olemme täällä kuuntelemassa.