Flunssa ja influenssa ovat molemmat lasten hengitystieinfektioita. Ne eroavat toisistaan esimerkiksi oireiden voimakkuuden ja alkamisnopeuden osalta. Flunssan yleisin aiheuttaja on rinovirus, mutta sitä aiheuttavat monet muutkin virukset. Flunssan oireet kehittyvät yleensä vähitellen ja ovat lievempiä, kun taas influenssa alkaa usein äkillisesti ja aiheuttaa voimakkaampia oireita.
Mitä oireita flunssaan ja influenssaan lapsilla liittyy?
Sekä flunssa- että influenssaoireisiin kuuluu hengitysteiden ärsytystä ja yleistä sairauden tunnetta. Tyypillisiä oireita ovat nuha, yskä, kurkkukipu ja kuume. Molemmat virusinfektiot voivat aiheuttaa väsymystä, ruokahaluttomuutta ja ärtyneisyyttä. Pienillä lapsilla voi esiintyä myös ripulia ja vatsakipua. Flunssassa nuha on usein runsasta ja alkaa kirkkaana, mutta voi muuttua paksummaksi ja kellertäväksi taudin edetessä. Yskä kehittyy yleensä muutaman päivän kuluttua taudin alusta. Kurkkukipu on yleensä lievää ja helpottaa muutamassa päivässä. Lapsi saattaa valittaa nenän tukkoisuutta ja päänsärkyä. Influenssassa samat oireet ilmenevät voimakkaampina. Lapsella voi olla lisäksi lihas- ja nivelkipuja, vilunväristyksiä ja päänsärkyä. Kuume nousee yleensä korkeammaksi kuin tavallisessa flunssassa. Väsymys on huomattavasti voimakkaampaa ja lapsi voi olla poikkeuksellisen veltto ja väsynyt.
Miten flunssan ja influenssan oireet eroavat toisistaan?
Suurin ero flunssan ja influenssan välillä on oireiden alkamisnopeudessa ja voimakkuudessa. Flunssa kehittyy vähitellen muutaman päivän aikana, kun taas influenssa iskee usein äkillisesti ja lapsi voi olla aamulla terve ja illalla selvästi sairas. Tämä oireiden nopea alkaminen on tyypillistä influenssalle. Flunssassa lapsen kuume on yleensä lievää tai kohtalaista, tyypillisesti alle 38,5 astetta. Influenssassa kuume nousee usein korkeammaksi, jopa 39-40 asteeseen, ja kestää pidempään. Talviaikaan korkea kuume yhdistettynä hengitysoireiden äkilliseen alkamiseen viittaavat influenssaan. Oireiden kesto eroaa myös merkittävästi. Lapsen flunssaoireet kestävät yleensä viikon verran ja paranevat asteittain. Influenssaoireet lapsella voivat jatkua 1-2 viikkoa, ja väsymys saattaa jatkua vielä pidempään. Influenssan jälkeen lapsi tarvitsee usein enemmän aikaa palautuakseen täysin. Voimakkaat lihaskivut ja päänsärky ovat tyypillisempiä influenssalle kuin flunssalle. Jos lapsella on talviaikaan hengitystieoireiden lisäksi kovaa päänsärkyä tai särkyä kaikkialla kehossa, kyseessä on todennäköisemmin influenssa kuin tavallinen. Flunssassa nämä oireet ovat harvinaisempia tai hyvin lieviä.
Milloin lapsi kannattaa viedä lääkäriin flunssaoireiden takia?
Lääkärin arvioon tulee hakeutua lapsen yleisen voinnin perusteella. Alle kolmen kuukauden ikäinen kuumeinen vauva tulee aina viedä lääkärin arvioon. Hengitysvaikeudet, tihentynyt hengitys tai hengityksessä kuuluva vinkuminen vaativat ammattilaisen arviota. Muita vaikean infektion varoitusmerkkejä ovat poikkeuksellinen väsymys ja velttous, jolloin lasta on vaikea herättää tai hän ei jaksa leikkiä lainkaan. Jos lapsi kieltäytyy juomasta tai märkiä vaippoja tulee selvästi vähemmän kuin normaalisti, kyseessä voi olla kuivuminen. Myös voimakas päänsärky, niskajäykkyys tai ihottuma kuumeen yhteydessä vaativat lääkärin arviota. Pitkittyneet oireet tai oireiden paheneminen uudelleen paremman vaiheen jälkeen voivat viitata jälkitautiin, kuten korva- tai keuhkokuumeeseen. Jos lapsen vointi huononee äkillisesti tai oireet pitkittyvät, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen. Lastenlääkärin vastaanotolla voit saada asiantuntevaa apua lapsen hengitystieinfektioiden arviointiin ja hoitoon. Me Leijonamielessä autamme, kun olet huolissasi lapsesi voinnista. Meillä lastenlääkäri on tavattavissa useimpina viikonpäivinä.